ME MUUTAMME!

Seuratkaatte siis osoitteeseen

http://spookines.blogspot.com/

Varmaankin kansainvälinen ahdistuspäivä tänään -.-'

Sää oli ihn kiva, kohtuullisen lämmin +14 pilvistä/puolipilvistä ja aurinkokin yritti välillä paistaa. Jussi oli nakuna oikeestaan koko treenien ajan, vaikkakin pidin sitä jatkuvasti liikkeessä. Olisin kyllä manttelia pitäny tauoilla, mutta kun kerran oli ahdistuspäivä, niin jäi pukematta...

Tällä kerralla harjoiteltiin oikeaa puomia, pituutta, estesarjaa ja valssia. Itsenäisenä oli kokopitkät kepit, rengas ja estesarja.

Ensin mentiin harjoittelemaan puomia. Puomi on Jussille tuttu, mutta nyt kiinnitettiin erityistä huomiota kontakteihin. Me käytettiin apuna namialustaa, joka jätettiin siis puomin päätyyn. Ja kun kontaktia harjoittelimme, niin emme menneet koko puomia vaan nostin Jussin puoliväliin alastuloramppia. Ensin nostin Jussin syliin suoraan maasta, mutta muilla kerroilla pyysin sitä hyppäämään syliin, koska tässä ensi kertaa huomasin kuinka ahdistunut se tänä päivänä oli. Hienosti Jussi teki on/offin ja sai ottaa makupalan namialustalta, kerkesi kuitenkin lähteä kontaktilta, ennenkuin annoin siihen luvan. Sitten nostin Jussin alastulorampin yläpäähän. Tästäkin se hienosti tuli kontaktille. Sitten nostin sen keskelle puomia, josta myöskin tuli hienosti kontaktille. Näillä kerroilla se jopa odotti että kutsun sen pois kontaktilta. Sitten saimme luvan koettaa koko puomia. Hienosti ja innokkaasti Jussi lähti puomille, meni sen kokonaan todella reippaasti ja otti kontaktinkin sekä odotti käskyä poistua siitä. Hieno Jubba.

Kokeilimme muiden harjoitellessa puomia, keppejä, jotka olivat täyspitkät. Jussi tarvitsi hirveästi innostamista, mutta kepitteli sitten todella reippaasti (ohjasin oikealla puolella) ja minun tarvitsi vain ohjata ensimmäiseen keppiväliin ja hiukan heilauttaa kättäni oikean keppivälin kohdalla. Muuten kepitteli itse tosi hienosti. Paljon palkkaa onnistuneesta suorituksesta.
Tästä sitten lähti ahdistuminen. Olin laittamassa Jussille manttelia päälle suorituksen jälkeen, kun Jussi sitten alkoi huutamaan kun syötävä ja alkoi alistumaan todella hurjasti. En yhtään ymmärrä että mistä se tuon ahdistuksen otti, sillä manttelissa ei ollut mitään mikä sitä olisi voinut satuttaa, enkä minäkään siihen koskenut mitenkään mikä olisi voinut kipua aiheuttaa. Mantteli päällä se sitten kulki ihan normaalisti..

Noh. Seuraavana harjoituksena oli sitten valssi. Ensin me ohjaajat tehtiin ohajuskuvio kuivaharjoitteluna ilman koiria. Tämän jälkeen saatiin ottaa koirat mukaan. Harjoittelimme valssausta seuraavanlaisella estekuviolla.

Paikotin Jussin ensimmäisen (vas.puol) esteen taakse ja namialusta laitettiin toisen esteen oikeaan "kulmaan". Jussi ahdistui paikoittamisestakin jonkun verran. Se vaan luimuili ja näytti muutenkin melko ahdistuneelta. Kutsuin Jussia, valssasin ja ohjasin Jussin toiselle esteelle. Hiukan Jussi katteli hämmentyneenä, että mitä hittoa oikein heilun ja haahuilen seuraavan esteen edestä. Muuten meni hyvin (enkä edes sotkeutunut jalkoihini ja kaatunut), mutta valssasin "liian lyhyesti", ja jos vauhdilla oltaisiin menty, niin olisin juossut seuraavan esteen siivekkeeseen.
Kokeilimme uudestaan ja vielä seuraavankin kerran. Näillä kerroilla Jussi ei enää ihmetellyt epämääräistä heilumistan. Ahdistui kuitenkin taas paikoittamisesta. Tlu esteet kuitenkin hyvin, muttei hirmuisella innolla kuitenkaan. Saimme kommentiksi ohjaajalta, että kutsun Jussia kun lähden valssaamaan ja kerkeän valssata, ennenkuin koira "pääsee mukaan". Kokeilimme siis vielä yhden kerran ja nyt kutsuin Jussia juuri ennen kuin lähdin valssaamaan. Ohjaajalta saimme hyväksytyn paperit, että meni hyvin :)

Muiden valssaillessa harjoittelimme Jussin kanssa rengasta. Jätin namialustan renkaan toiselle puolelle ja menin ohjaamaan Jussia renkaaseen. Mutta herrapa päätti kiertää. Jouduin sitten käskemään sen pois namialustalta josta se sitten ahdistui himpun verran. Kokeilimme uudestaan, mutta ei, taas se kiersi. Ihmettelin tätä suuresti, sillä viime kerralla Jussi meni renkaan todella hyvin ohjatusti, ilman mitään kiertelyjä. Noh, pitipä sitten ottaa ihan alusta ja jättää koira renkaan toiselle puolelle ja mennä itse toiselle. Meinasi taas Jussi lähteä kiertämään, mutta sitten se vaihtoi suuntaa ja tuli renkaasta läpi. Hirmuiset kehut siihen paikkaan. No, sitten kokeilin, että josko se nyt menisi renkaasta ohjattuna, kun ollaan mietiskelty että miten se este suoritettiinkaan.  Hienosti Jussi lähti mukaan ja meni reippaasti renkaalle, muttei sitten hypännytkään vaan jäi siihen ihmettelemään, että mistä se pitää hypätä. Pohti tulevansa reunasta läpi, mutta ilmeisesti totesi sen olevan liian kapea, joten päätyi sitten kuitenkin tulemaan renkaasta. Hirmuiset kehut siis. No, koitimme vielä kerran. Tällä kerralla se tuli ihan hyvin, vaikkakin vielä vähän arkoili. Hirmu palkkaus ja kehuminen ukolle.
Sittenpä ahdistuneisuus jatkui. Olin maassa laitoin sille kaulapantaa päähän, josta taas vinkuminen (ei kuitenkaan huuto) alkoi. Lähti pakoilemaan ja alistui. Kulki häntä koipien välissä ja selkä kyyryssä, vilkuillen minua.. Päätin siis olla edes yrittämättä laittaa sille manttelia.  Tämän episodin jälkeen Jussi kulki vain haamuna perässä häntä alhaalla ja ihan innottomasti. 

Tämän jälkeen oli estesarjaharjoittelua seuraavanlaisella yhdistelmällä:

Ensin siis hypättiin esteet, jonka jälkeen putkeen. Paikotin Jussin ensimmäisen esteen taakse, ja menin itse ensimmäisen ja toisen esteen väliin. Ja namialusta odotti Jussia putken toisessa päässä. Annoin Jussille luvan tulla ja lähdin itse juoksemaan, kerkesin juosta toisen esteen ohi, joten Jussi ei sitä ymmärtänyt hypätä ja ohitti sen. Kokeilimme siis uudelleen. Nyt odottelin Jussia enemmän ja rata meni hyvin, vaikka intoa oli todella vähän. Kokeilimme myös toisen kerran ja ohjasin toiselta puolelta. Hyvin meni tämäkin. Sitten muutimme hieman rataa;

Eli putken kulmaa ja suuntaa vaihdettiin hieman. Edelleen toimin samoin kuin aiemmin ja Jussi meni radan todella hyvin. Ja ei olisi malttanut odottaa lähtökäskyä, vaan hiipi eteenpäin. Muuten oli kyllä vähän innoton radalla. Kokeilimme vielä uudelleen tätä rataa ja yhtä hyvin meni kuin aiemmallakin kerralla. Jussi oli vaan harmittavan innoton ja ahdistui paikottamiskäskystä.

Sitten lähdin toiselle puolelle kenttää ja yritin leikittää Jussia. Jussi leikkikin todella innottomasti ja oli haluton hakemaan mitään lelua (ei se muutenkaan paljo lelua hae, mutta jonkun verran kuitenkin). Vähän tuntui koira piristyvän, joten menin kokeilemaan itsenäistä rataa, joka oli melkein samanlainen kuin opeteltava rata;

Tein tätä rataa kuitenkin niin päin, että lähetin Jussin ensin putkeen ja sitten hyppy, hypyn jälkeen odotti namialusta. Jussi olikin melko innoissaan ja meni sarjan todella reippaasti ilman mitään ongelmia. Jussi haki putkeenkin todella hyvin itsenäisesti, esteelle tarvitsi kuitenkin selkeää ohjaamista.  Kokeilimme muutaman kerran ja oikein hyvin ja reippaasti meni molemmilla kerroilla. Paljon kehuja ja palkkaa!

Pituuden vuoro oli seuraavaksi. Jussi taas jostain syystä ahdistui, juuri ennen kuin kerkesimme harjoittelemaan, joten katsoimme ohjaajan kanssa parhaaksi odottaa hieman ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Kävelin Jussin kanssa, jotta se pysyisi lämpimänä ja lopettaisi ahdistelun. Ohjaaja neuvoikin minua olemaan huomioimatta koiraa silloin kun se ahdistelee ja palkkaamaan ja leikittämään sitten kun se on reipas.
Kun kaikki "meidän ryhmäläiset" olivat harjoitelleet oli Jussikin jo hiukan piristynyt. Joten pääsimme harjoittelemaan. Ensin kokeilimme ihan yhdellä hypyllä siten, että houkuttelin koiraa toiselta puolen estettä. Hienosti Jussi meni, joten lisättiin toinen palkki ensimmäisen taakse, jotta saatiin hiukan pituutta. Kokeilimme tätäkin ensin houkuttelutaktiikalla ja hyvin meni. Sen jälkeen ihan perinteisellä ohjauksella, käskyn kera. Oikein reippaasti ja hienosti Jussi meni, jonka jälkeen isot kehut ja riehumiset. Lopetettiin tähän hyvään suoritukseen.

Yleiseksi fiiliksiksi treeneistä jäi vähän valju ja huono, kun koira oli niin ahdistunut, innoton ja vaikea. Itseäkin alkaa ahdistamaan kun näkee, ettei koiralla ole koko ajan kivaa ja sitä pitää innostaa ihan jatkuvasti, että se olisi edes vähän iloinen. Toivon mukaan tästä on koiran mieliala ylöspäin.

Kolmas kerta toden sanoo, tai jotain sinne päin. Ja jos tähän on luottamista, niin totuus on siis se että molempien meidän mielestä agility on ihan huippujuttu ja Jussi on ainakin ihan kehityskelpoinen ötökkä!
Sää oli kohtuullisen hyvä, pilvinen, viileähkö, muttei kylmä, eikä vettäkään tullut. Treenit Jussi meni alasti ja väliajoilla oli toppamantteli päällä.

Tänään uusina juttuina oli pussi, pöytä ja (madallettu) puomi. Itsenäisenä oli kepit, rengas ja kolmen esteen sarja.

Ensin harjoittelimme puomia, joka tosiaan oli madallettu. Se oli sinällään vähän ongelmallinen, sillä Jussi on mennyt jo ihan normaaliakin puomia, niin tuollainen matala oli sille öh, noh, liian matala :D Monta kertaa sille aluksi tuli kiusaus siitä hypätä alas ja oikoa kontaktit, koska ne olivat niin loivat. Hienosti ja reippaasti ukko kyllä meni, ja vaikka ylösmenokontaktikin mentiin vauhdilla, niin mitään ongelmaa ei ollut. Sain ukkopojalle ihan kovastikin karjua odottamista, kun se olisi mennyt puomin niin vauhdilla, etten olisi kerennyt alastulokontaktille varmistamaan kontaktia. Hienosti ukko kyllä kuunteli, eikä edes kovemmasta käskyttämisestä ahdistunut. Hienosti hidasti vauhtia, niin että kerkesin kontaktille vastaan. Nyt pääsimmekin sitten ihan tositoimissa kokeilemaan kotona harjoittelemaamme on/offia, en ihan varma ole, että osasiko se yhdistää harjoittelun ja käskyn tähän toimintaan, mutta harjoittelimme kontaktilla tätäkin. Jätin siis on/off asentoon odottamaan kävin kauempana, menin palkkaamaan ja annoin "vapautuskäskyn". Hienosti alkoi poika hiffaamaan mitä haettiin, vaikkakin kovin on vaikeaa saada molemmat takajalat pysymään kontaktilla. Kyllä siinä aina vähintään yksi oli, mutta toinen oli jo lähtökuopissa :P

Seuraavaksi oli pöydän harjoittelun vuoro. Tämä oli ihan uusi juttu kummallekkin, minulle sekä koiralle. Ainut agilityradan este, mitä ei olla vielä koskaan harjoiteltu. Hienosti Jubba kuitenkin hyppäsi pöydälle ja malttoi siihen jäädä odottamaan. Kerran vein sen pöydälle liian vauhdikkaasti, jolloin se ei kerennyt jarruttamaan ja pysähtymään käskystäni, vaan liukui pöydältä alas. Korjasin viemällä seuraavan kerran hitaammin ja ennakoin käskyä "paikka" hieman. Ei ainakaan Jussi näin vähillä toistoilla vielä hiffannut, että mikä pöydän varsinainen tarkoitus on, sillä ei olisi siihen kyllä jäänyt käskemättä. Mutta, eipä sitä olisi voinut olettaakkaan.

Tämän jälkeen menimme harjoittelemaan estesarjaa, johon kuului kaksi hyppyä ja putki. Kaikki olivat suoralla linjalla. Namialustan jätin odottamaan putken toiseen päähän.

Aluksi kokeilimme ihan yhtä estettä ja siitä putkeen. Jätin Jussin odottamaan putkea lähempänä olevan esteen taakse ja menin ottamaan Jussin vastaan esteen ja putken väliin. Hienosti Jussi vauhdilla meni ja haki putkeenkin ongelmitta. Sitten kokeilimme koko sarjaa, eli kaksi hyppyä ja putki. Jätin Jussin ensimmäisen esteen taakse ja menin toisen esteen luokse odottamaan, tämänkin sarjan Jussi suoritti moittettomasti ja vauhdilla. Sitten koitettiin vielä kerran, mutta ohjasin vain toiselta puolelta, tämäkin meni vauhdikkaasti ja ongelmitta. Sitten ohjaaja kehotti, että kokeilisimme miten Jussi irtoaa putkeen, kun se muuten menee niin loistavasti. Itse epäilin irtoamista, sillä Jussi on aina niin kiinni minussa ja vaatii läheistä ohjaamista yms. Noh, päätin kuitenkin koettaa. Jätin Jussin taas ensimmäisen esteen taakse ja menin ottamaan sen vastaan ensimmäisen ja toiseen esteen väliin. Hienosti ja innokkaasti Jussi tuli molemmat esteet, sitten hieman itse jarruttelin, että Jussi pääsisi ihan itsenäisesti hakemaan putkeen. Muutaman kerran Jussi katseli taakse ja hidastikin jonkun verran, sillä se oli ihan ihmeissään, että miksen minä tule samaa tahtia sen kanssa. Tarpeeksi kun kuitenkin huusin putkea ja viuhdoin kädellä sitä kohti, niin kappas! Sinnehän se sujahti ihan itsenäisesti ja loppujen lopuksi jopa vauhdilla! Minulta meinasi oikeasti leuka pudota maahan, että se oikeasti irtosi!
Saimme ohjaajalta kehuja, että miten nopea ja ketterä Jussi on jo näinkin aloittelijaksi.

Tämän jälkeen harjoittelimme pussia. Pussi on Jussille tuttu ja pienen totuttelun jälkeen se menee sen auttamatta kokonaan itse. Nyt kuitenkin pussi oli todella kylmä ja kova, niin raotin pussia joka kerta kun Jussi siitä meni, ettei se saa siitä mitään iljetyskohtausta. Oli kyllä herralla taas maltti hukassa, kun ei halunnut odottaa käskyä jolla saa luvan suorittaa esteen ja minulle tulikin sitten kiire mennä raottamaan pussin suuta, että herra pääsee sieltä positiivisin mielin ulos.

Itsenäisesti harjoittelimme sitten keppejä, jotka Jussi meni ihan hyvin normaalilta (eli oikealta) puolelta ohjattuna. Mutta sitten kun ohjasin hankalammalta puolelta (eli vasemmalta) oli Jussilla keppivälit jostain syystä ihan hukassa, vaikka edellisellä kerralla hani niihin jo kohtuullisen hyvin. Jouduin siis aika paljolti keskittymään ohjaamiseen ja muutaman kerran saimmekin sitten kepit moitteetta suoritettua. Kun väärän puolen ohjaamisen jälkeen kokeilin vielä oikealta puolelta ohjaamista, oli se Jussille ehkä maailman suurin ongelma. Se haki todella huonosti keppivälit ja todella usein "lopetti" toiseksi viimeiseen keppiväliin. Korjailin tilannetta selkeämmällä ja lähemmällä ohjauksella. Lopetimme hyvään suoritukseen.

Rengasta harjoittelimme myös. Jätin namialustan odottamaan renkaan toiselle puolelle. Nyt Jussi meni renkaan, ihan kuin siinä ei olisi mitään ongelmaa koskaan ollutkaan. Hiukan ehkä aluksi varovaisesti, mutta toistokertojen lisääntyessä aina vain reippaammin ja reippaammin. Enää se ei edes yritä kiertää rengasta, niinkuin se aina ennen on edes kerran yrittänyt tehdä! Hieno puppa! Ei se kyllä edelleenkään rengasesteestä tykkää, mutta eipähän ahdistu tai kierrä.

Tämän lisäksi harjoittelimme kolmen esteen sarjaa itsenäisesti.

Jätin Jussin ensin keskimmäisen esteen taakse ja menin odottamaan sitä viimeisen esteen luokse. Hienosti Jussi tuli molemmat esteet ilman ongelmia. Sitten koitin kaikilla kolmella esteellä. Jätin Jussin ensimmäisen(ylimmän) esteen taakse ja menin keskimmäisen esteen viereen odottamaan. Annoin Jussille käskyn tulla ja hypätä ja hienosti se ohjautuikin kaikille kolmelle esteelle. Ohjasin kyllä varmuudeksi aika likelläkin. Aavistuksen se oli "hidas", en sitten tiedä, että alkoiko jo väsymään vai oliko se epävarma siitä mitä sen piti tehdä. Namialusta odotti kuitenkin viimeisen esteen takana. Pääasiassa ihan hienosti se meni estesarjan. TaitoUzz!

Todella mukava fiilis jäi näistä treeneistä, eikä edes putkikusemista ollut! Todella kivat kouluttajat oli myös tällä kerralla. Erityisesti kouluttaja joka oli este-putkisarjalla. Häneltä sain muutenkin todella hyviä neuvoja pehmeän koiran ohjaamiseen ja käsittelyyn!
Jussi alkaa ottamaan jo todella hyvin vauhtia ja mm. putkella ja puomilla jään siitä ihan selkeästi jälkeen, kun se menee niin vauhdilla. Jussi kehittyy kyllä ihan mieletöntä vauhtia ja olen huomaavinani, että sen itsevarmuuskin nousee treenien ansiosta!
Terveisin erittäin onnellinen, tyytyväinen ja positiivinen blogittaja!

Toinen kerta agiliidossa. Sää oli sateinen ja hyvin kolea. Vettä tihutti oikeastaan koko treenien ajan ja yhdessä vaiheessa satoikin. Pidin Jussilla päällä koko ajan kalsareita ja odotellessa laitoin toppamanttelia päälle. Pidin koiran myös jatkuvasti liikkeessä.

Tällä kerralla harjoiteltiin hyppyjä, A:ta, ja rengasta. Itsenäisenä oli putki ja kepit.

Ensin lähdimme harjoittelemaan A:ta. Se on Jussille tuttu este ja se meenee sen ihan hyvin. Kouluttajalta saimme palautetta, että nyt on aloitettava harjoittelemaan kontakteja, kun itse este menee muuten niin hyvin. Jussi kuulemma hyppää todella korkealle A:lle mennessään, mutta ei kuitenkaan niin korkealle, etteikö osuisi ylösmenokontaktiin. Eli siitä ei juurikaan tarvitse huolehtia. Alastulossa Jussilla taas on hirmuisia vaikeuksia saada jarrutettua, jonka takia minun täytyy varmistaa Jussin alastuloa, ettei se hyppää pois ennen kontaktia. Jos vauhdilla mentäisiin, niin kuulemma ihan varmasti hyppää alas ennen kontaktia, eli tätä pitää alkaa A:lla varmistelemaan.

Sitten harjoittelimme hyppyjä. Teimme seuraavanlaisia hyppyharjoituksia

1) Ensin harjoiteltiin ihan noin yksinkertaista kahden esteen sarjaa, joka hiukan kääntyy. Jätin makupala-alustan viimeisen esteen (tästä katsottuna) "oikeaan nurkkaan", jotta Jussi saa siihen hyvän linjan. Paikotin Jussin ensimmäisen esteen taakse ja otin sen vastaan ensimmäisen esteen jälkeen. Hiukan se vielä epävarmasti meni, mutta kuitenkin ihan reippaasti. Sitten siirryttiin kakkosrataan.
2) Eli ensin oli kahden esteen suora, jonka jälkeen kääntyvä. Jätin makupalan samaan paikkaan. Otin Jussin vastaan toisen esteen luona, jonka jälkeen ohjasin sen viimeiselle. Todella hyvin ja reippaasti meni, se ei millään malttaisi odottaa ensimmäisellä esteellä tulo käskyä, kun on niin innoissaan. Toistettiin tämä rata vielä kerran.
3) Melkein sama rata, kuin kakkonen, mutta tässä viimeinen este on käännettynä tiukempaan kulmaan. Makupala edelleen samalla paikalla ja otin Jussin vastaan toisella esteellä. Tässäkään ei ollut mitään ongelmaa ja Jussi meni todella reippaasti sekä innokkaasti.

Seuraavaksi menimme renkaalle. Renkaasta Jussi ei ole oikein koskaan pitänyt, mutta suostuu sen silti menemään. Aluksi koitin ilman hihnaa, mutta Jussi lähti kiertämään rengasta, jolloin ohjaaja käski laittaa koiran hihnaan ja antamaan hihnan hänelle. Itse hiukan vastustin ajatusta, koska tiesin kuinka paljon Jussi vierastaa vieraita ihmisiä hihnanjatkeena. Nooh. Koitimme sitten ohjaajan suosittelemaan tapaa ja kuten arvasinkin, Jussi aika paljon ahdistui vieraasta ihmisestä hihnan päässä. Vähän väliä se kuikuili mitä se vieras hihnanjatke siellä touhuaa, eikä pystynyt kunnolla keskittymään siihen mitä yritin pyytää sitä tekemään.
Hetken päästä Jussi kuitenkin suostui hyppäämään renkaasta läpi, vaikka vieras ihminen roikkuikin mukana. Tehtiin muutama toisto ja sitten lopetettiin hetkeksi. Aloitettiin vuorot alusta ja sitten tuli taas meidän vuoro. Otin Jussin hihnan pois ja sanoin ohjaajalle, että koitan ilman sitä, mikäli se onnistuisi paremmin. Jätin Jussin renkaan taakse ja kutsuin sitä toiselta puolelta melko läheltä rengasta. Hiukan Jussi epäröi, mutta hyppäsi silti reippaasti renkaasta läpi. Sitten ihan hirmuiset kehut ja palkkaukset. Koitimme uudestaan ja nyt Jussi hyppäsi renkaasta läpi epäröimättä. Sitten koitimme vielä ihan ohjauksen kanssa ja Jussi hyppäsi renkaasta läpi, ihan kuin se olisi ollut vain joku normaali este! Hieno taitoJubba!

Odotteluvuoroillamme sitten treenimme itsenäisesti keppejä, jotka Jussi menee ihan hyvin. Vasemmalta puolen ohjattuna (mitä ollaan harjoiteltu enemmän) Jussi menee tosi hienosti, eikä ohjausta tarvitse enää niin hirveästi. Oikealta puolen ohjattuna Jussi on vielä tosi paljon ohjaukseen tukeutuva ja varovainen. Muuten kepittelee todella reippaasti.
Harjoittelimme myös putkea erilaisissa asennoissa (alla kuvat), Jussi meni kaikki kyllä todella hienosti ja hakee putkelle jo tosi hienosti itsekin. Ainuaksi ongelmaksi on alkamassa muodostua kuseminen putken suulle, jonka Jussi teki tälläkin kerralla. Nyt ei tosin loukkaantunut kieltämisestä yhtään niin paljon kuin viimeksi.

Pääasiassa olin todella tyytyväinen treeneihin, varsinkin kun Jussi toimi todella hyvin sateesta ja kylmyydestä huolimatta. Se ei kyllä ollut ihan niin innokas kuin paremmalla säällä, mutta ei jäänyt mököttämään tai diivailemaan.

Tämä olikin sitten ihan ihka ensimmäinen kerta ohjatussa agilityssä.

Olimme paikan päällä hyvissä ajoin. Ilma oli aavistuksen viileä ja hiukan vettäkin tihutti. Loppupeleissä itse treenien aikana ei satanut ja ilmakin lämpeni sen verran, että Jussi tarkeni harjoitusten ajan olla ilman rihmankiertämää. Odotteluajoille laitettiin sitten toppamantteli päälle ja pysyttiin koko ajan liikkeessä.

Ensimmäisenä harjoiteltiin ihan normaaleja esteitä. Kouluttaja huomasi heti ensimmäisen ongelman ohjauksessani. Jussi hyppäsi pääasiassa hyvällä tekniikalla, mutta oli niin kiinni minun ohjauksessa, että "jouduin" ohjaamaan sen liian läheltä estettä, joilloin jouduin menemään aivan esteen viereen, jolloin mahdollisuus kompastua esteeseen on suuri. Otettiin siis avuksi namialusta.
Namialusta toimikin ihan mielettömän hyvin. Jussi jo muutaman kerran jälkeen hoksasi, että esteillä nami ei tulekkaan minun kädestä, jolloin se pystyi keskittymään enemmän omaan suoritukseensa ja pysymään kauempana minusta. Loppujen lopuksi Jussi tuli todella hyvällä vauhdilla esteet, suorassa linjassa ja minua kyttäämättä sekä minä sain ottaa etäisyyttä esteisiin ja Jussiin. Jussi oli myös niin innoissaan esteistä, että kun paikatin sen ensimmäisen esteen eteen, se hiipi koko ajan estettä lähemmäs eikä millään olisi malttanut odottaa käskyä ensimmäiseen hyppyyn.

Seuraavaksi harjoiteltiin putkea. Aluksi oli ongelmana että Jussi vaan juoksi putkesta ohi, vaikka aiemmin se on sujahtanut sinne muitta mutkitta. Lyhennettiin sitten putkea hiukan, minä otin koiran kanssa enemmän etäisyyttä ja vauhtia, ja hups vaan, sinne se sujahti putkeen sellaista kyytiä, etten minä mukana pysynyt. Jussi siis tarvitsee hyvän vauhdin putkeen ja selvän käskyn. Monta putkea menikin ihan mielettömän hyvin ja hirvittävällä vauhdilla. Oli ensin muutama suora putki, ja sitten laitettiin loivan käännöksen tekevä putki. Molemmat menivät todella hyvin ja molemmilta puolin ohjauskin toimi. Sitten kävikin pieni episodi, kun Jussi päätti kusaista putken suulle ja minä sitten toruen sitä kävin tuuppaamassa. Tästäkös koira sitten huusi, kun sikaa teurastaisi ja veti kokonaisen hernepellon nenäänsä. Hetkeen se ei edes suostunut tulemaan minun luokse. Sitten kun kokeilimme putkea, niin se ei olisi halunnut mennä sinne millään. Lyhennettiin putki sitten niin lyhyeksi kun sen vain saa, ja sitten minä ihan lähetin koiran sinne, jotta saatiin hyvä suoritus ja lopetettiin sitten siihen.

Seuraavaksi harjoiteltiin keppejä. Keppejä ollaan harjoiteltu nyt kesän mittaan äidin pihalla paljon, joten ne Jussi on oppinut jo todella hyvin. Nytkään ei ollut kepeissä mitään ongelmaa ja koira meni ne moitteettomasti. Kouluttaja antoikin meille sitten seuraavan haasteen, kun käski minun ohjata Jussia myös keppien toiselta puolelta. Tämä olikin sitten vähän haastavampaa sekä ohjaajalle, että koiralle, mutta varsinkin Jussi oli ihan häpsingillään, että mitäs hittoa tämä nyt on. Ohjaus toiselta puolelta alkoi kuitenkin myös sujua jotenkuten. Pieniä kangerteluja silloin tällöin, mutta pääasiassa Jussi hoksasi jutun, vaikkei nopeus ollut mitään verrattuna "normaaliin puoleen".

Pääasiassa ihan hyvät treenit, lukuunottamatta tuota putkiepisodia.
Meidän ryhmässä onkin sitten jo aikaisempia koiratuttuja. mm. Essi cavalier, Cara sheltti, Bogi cockeri ja Tiamo käppänä.

Loppuun muutama kuva, oman pihan keppiharjoitteluista :)

Nyt alkaa melkeen ihan hävettää tämä mun laiskuus ja saamattomuus, mutta yritän ihan tosissaan petrata.

Ensinnäkin on ollut paljon mätsäreitä ja näyttelyitä, jonka lisäksi ollaan puuhailtu kaikenlaista jännää.

Ensimmäiseksi voitais kerrata tämän kesän mätsärijuttuja.

2.4 Sinkkolassa oli mätsäri, ilma oli melko lämmin, mutta lunta oli vielä maassa. Jussi kuitenkin esiintyi alasti ja todella reippaasti ollen SIN4
25.4 Ajeltiin Uimaharjuun match showhun. Ilma oli kohtuu lämmin, mutta tuuli oli melko kylmä. Jussi esiintyi alasti, muttei kylmän tuulen takia esiintynyt kovin edustavasti. Jussi sai sinisen nauhan. Sinisiä ei sijoitettu, vaan kaikki meni suoraan sinisten BIS-kisaan. Siellä Jussi ei sijoittunut.
16.5 Joensuussa oli match show, Jussi sai sinisen nauhan, muttei sijoittunut.
18.5 Oli myöskin mätsäri Joensuussa ja Jussi oli sinisten neljäs.
29.6 Oli jälleen kerran match show ja Jussi oli SIN1, mutta jostain syystä sinisten nauhan saaneet eivät menneet BIS kehään :/
13.7 Taas mätsäri Joensuussa, sininen nauha, ei sijoitusta.
4.8 Sininen nauha, ei sijoitusta, Joensuussa.
21.8 Ajeltiin tohmajärvelle mätsäriin. Paikan päällä oli toinenkin harjis. Tuomari ilmeisesti unohti Jussin käsitellä, mutta ihan hyvä, koska pöytää ei käytetty, niin miestuomari olisi ollut Jussille iso ahdistuksen paikka. Loppujen lopuksi Jussi sai punaisen nauhan ja putosi kehästä neljänneksi viimeisenä pois. Eli oli periaatteessa PUN4, vaikkakaan neljättä ei palkittu.

Pääasiassa Jussi on esiintynyt kaikissa mätsäreissä todella hienosti ja pöytäkäyttäytyminen on parantunut ihan mielettömästi. Jussi on jo pariin otteeseen seissyt pöydällä paikallaan nojaamatta mihinkään sen ajan kun tuomari tutkii. Tästä ollaan oltu todella tyytyväisiä!

Sitten mennään virallisiin näyttelyihin!

13.5 Kaikkien rotujen näyttely, Kangasniemi.
Lähdettiin Jussin kanssa Lauran kyydillä kohti kangasniemeä. Jussin kasvattaja oli myös paikan päällä kera Wandan (Jussin emä) ja Hertan (Jussin sisko). Tuomari puolestaan on kasvattajatuomari.
Sää oli melko kolea ja vetinen, vaikkei vettä satanutkaan. Jussi esiintyi vallan hyvin, ja pöydälläkin oli siihen nähden hyvin, että oli miestuomari. Tuomari arvosteli koirat pöydällä.
(c) Laura P.

Arvostelu:
"Good size. Not elegant head. Correct topline. Too short chest. Good angulation. Good skin. Good movement."
Suom. Hyvä koko. Epäeleganttinen pää. Oikeanlainen ylälinja. Liian lyhyt rinta. Hyvät kulmaukset. Hyvä iho. Hyvä liike.
JUN H

Tuom. Adam Ostrowski, Puola.

7.8 Kansainvälinen näyttely, Kuopio.
Mikko lähti meitä viemään kuopioon. Sää oli hyvä, ehkä turhankin hyvä, sillä lämpöasteita oli varmasti lähemmäs +30 ja aurinko paistoi täydeltä terältä.
Jussi esiintyi hyvin, vaikka juoksikin vähän laiskasti ja ryhdittömästi. Pöydällä oli ok, mutta ahdistui hieman, sillä mukana oli myös tuomariharjoittelija. Lisäksi tuomari arvosteli rakenteen pöydällä.
   

Arvostelu:
"20 months. Expressive head. Scissor bite. Could have little more chin. Correct neck. A little long in body. Elbows should be closer to body, turn out front feet. Moves well, good topline. Correct skin. Good coat on head, tail & feet.suom. 20.kuukautta. Ilmeikäs pää. Saksipurenta. Leukaa voisi olla vähän enemmän. Oikeanlainen kaula. Hiukan pitkä runko. Kyynärpäät saisivat olla lähempänä runkoa, uloskääntyneet etujalat. Liikkuu hyvin, hyvä ylälinja. Oikea iho. Hyvä karva päässä, hännässä ja jaloissa."
NUO EH NUK3

Tuom. Chantal Méry, Ranska. 

8.8 Kansainvalinen näyttely, Kuopio.
Oltiin yö leirintäalueella söpössä pienessä mökissä. Minulle iski yöllä joku vatsapöpö ja ylipäätänsä lähtö näyttelyalueelle oli vähän epävarma. Päätin kuitenkin, että kestän näyttelypäivän ja toivoin vain, että ei saataisi eriä, ettei jouduta enää PU-kehään jäämään. Toisin kuitenkin kävi. Tuomarina oli mies, joka vähän uhkaavassa asennossa odotteli koiria pöydälle (nojasi siis pöytään ja oli kumarassa). Jussi ei suostunut pöydällä seisomaan juuri ollenkaan, vaan yritti tilanteesta pois. Antoi silti koskea moitteettomasti. Myöskin tämä tuomari arvosteli pöydällä, jonka ajaksi meni onneksi kauemmas, että sain Jussin edes jotenkuten seisomaan.
Luokkasijoitusta valittaessa tuomari juoksutti Jussia ja luokka 3 tullutta urosta, sillä niiden välillä oli ilmeisesti vaikea päättää. Tuomari kuitenkin sijoitti Jussin luokka2. Ja luokka1 oli loppujen lopuksi PU2, joten huonoille ei hävitty.
 

Arvostelu
"Good size. Good body. Excellent straight back. Correct bite. Too outwards front feet. Little bit high chest. Medium back angles.
suom. Hyvä koko. Hyvä runko. Erinomainen suora selkä. Oikea purenta. Liian ulkonevat etujalat. Hiukan korkea rinta. Takakulmaukset (ns.) " keskitasoiset"
NUO ERI NUK2

Tuom. Tuomarina Zsolt Lokodi, Romania.

Muuta tapahtunutta

Jussi kävi agilityn hallintatestissä. Hallintatestiin kuului ihan ensimmäiseksi luoksepäästävyys, Jussi päästi kouluttajan kyllä ihan hyvin luokse, mutta hiukan varovaisesti kävi kuitenkin tutustumassa, yllättävän hyvin kuitenkin.  Sitten olikin pujottelu kytkettynä ringissä olevien koirien välistä. Siinä Jussi ei kuunnellut juuri ollenkaan ja olisi vain halunnut mennä nuuskuttelemaan kavereita. Tämän jälkeen oli irti kulkeminen ringissä olevien koirien keskellä, ja pysähtyä ainakin kerran. Tässä Jussi toimi oikein hyvin ja pysyi melko hyvin kontaktissa. Lisäksi oli paikalla oleminen 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen koira piti kutsua luokse. Tämä osio meni Jussilta aivan loistavasti. Kun arvostelu oli melko löysähkö, niin kytkettynä kulkemisfailistakin huolimatta päästiin alkeiskurssi läpi ja sen seurauksena saatiin paikka alkeisryhmään!!

Kaiken tämän lisäksi ollaan saatu elämään kolme uutta eläjää. Jussi on saanut itselleen osa-aikaisesti kaksi tyttöystävää Mimosan ja Muusan.
Gorgeous Red Kind And Nice "Mimosa"
Punainen irlanninsetteri, narttu
s. 17.4.2009

Muusamuru, "Muusa"
Kultainennoutaja, narttu
s. 31.12.2004

Näiden lisäksi sitten niiden hihnanjatke, eli Mikko :)

Ups.... Ja vanha virsi taas :P

No mutta asiaan. Käväisimme koiraporukalla JOAn hallilla reenailemassa hiukkasen. Jussin kanssa otettin lähinnä tuntumaa esteisiin ja harjoiteltiin pieniä pätkiä rataa. Esteet oli medi korkeudessa, joten jo sekin oli Jussille uusi asia. Uusina esteinä Jussi pääsi tutustumaan pituuteen ja renkaaseen.  Rata:

Ensin Jussin kanssa kokeilin ihan vain esteen hyppäystä medikorkeudessa. Jussi aluksi hieman vierasti niin korkeaa estettä mutta hyppelehti kuitenkin reippaasti. Kokeilin myös, että miten onnistuu ohjata Jussi hyppäämään siten, että se ensin kiertää esteen toiselle puolelle ja hyppää sieltä sitten takaisin. Yllättävän hyvin se hoksasi, että mitä haen..

(c) Laura P.

Sitten lähdimme koittamaan pituuden ylitystä. Ensin Jussi ei tajunnut esteen pituutta ja hyppäsi viimeisen palikan päälle. Virheestä viisastuneena, kokeillessamme uudelleen, Jussi hyppäsi hienosti kaikkien palojen yli. Tämän jälkeen pituus sujui aivan loistavasti ja Jussi tuntui tykkäävän esteestä paljon :)

Sitten siirryimme harjoittelemaan rengasta. Se oli, kuten olin arvellutkin, todella vaikeaa Jussille. Ensin ihan vain tutustuttiin moiseen kapistukseen, Jussi yllättävän reippaasti suhtautui moiseen pelottavan oloiseen kapistukseen. Tutustumisen jälkeen aloin harjoittelemaan itsenäisesti (ilman apukäsiä) rengasta (itsenäisesti, koska lisäkädet olisivat varmasti vain hermostuttaneet Jussia). Pitkään pyörittiin siinä renkaan ympärillä, kun Jussi kiersi esteen houkutteluista huolimatta. Loppujen lopuksi Jussi hoksasi, että moinen kiertely ei tuo palkkaa ja varovaisesti pomppasi renkaan läpi! Ukko sai isot kehut ja ohjaaja oli erittäin, erittäin tyytyväinen siitä, että arkajalka uskalsi suorittaa niinkin hurjan esteen :D Tästä lähdimme harjoittelemaan sitten muita tuttuja ja turvallisia esteitä, mutta palasimme renkaalle sitten myöhemmin. Kiertelyä ja kaartelua tapahtui myös myöhemmin, mutta Jussi hoksasi nopeammin, ettei siitä loppujen lopuksi ole mitään hyötyä.
Harjoittelimme myös radalla olleita A:ta ja puomia sekä putkea. Putket ovat edelleen erityisiä suosikkeja ja niihin mennään oikein reippaasti. Myös "u" -putkiin. A:lla Jussi tulee reippaasti ylös, mutta hyvin varovaisesti alas. Se tosin johtuu varmaan siitä, että ennakoi käskyäni ottaa kontaktin. Hienosti se kuitenkin ottaa molemmat kontaktit, tosin vauhtikin on todella hidas. Jussi myös tippui A:lta kerran, mutta yllätyksekseni se ei koiraa hätkäyttänyt mitenkään. Olin aivan varma, että se aristaa estettä jonkun aikaa, mutta ei! Reippahasti tuli uudelleen! Puomista saimme tällä kertaa uuden suosikin. Sinne juoksenteli kerran ihan ominpäitenkin. Hyvin ottaa molemmat kontaktit myös tässä. "Ylösmenokontakti" mennään vauhdilla, mutta alastulokontaktin sitten stoppaan. Muuten se menee puomin todella reippaasti.

(c) Siina J.

Radan ulkopuolelle olimme laittaneet kepit, pussin ja keinun.
Keinua harjoittelimme myös. Reippaasti Jussi tulee keinulle ja välillä joutuu sitä kovasti käskyttämään jarruttamaan, ettei vain satu mitään. Aika paljon annoin keinun jo rämähtää (vaikka ekat kerrat laskin sen itse kokonaan). Hiukan Jussi alkoi sitä jännittämään, mutta tuli silti reippaasti aina uudelleen (mutta alkoi sitten hidastelemaan keinun keskivaiheilla). Hienosti se kuitenkin noinkin herkkikseksi kestää. Pitää vaan vielä kovasti harjoitella tuota "hallittua" rämähtämistä, ennen kuin päästää keinun laskeutumaan kokonaan itse.
Myös kepit olivat melko hyvässä muistissa, osittain. Ensimmäisellä kerralla, ei jaksanut yhtään keskittyä kuuntelemaan, että mistä välistä sen ohjaan, mutta muutaman toistokerran jälkeen alkoi jo hienosti seuraamaan kättä. Ohjausta se tarvitsee vielä todella paljon (joka näin aikaisessa harjoittelu vaiheessa vielä toki ihan normaalia). Vauhtia on jo melko hyvin, mutta tyyli on mielenkiintoinen. Se ikäänkuin "hyppää" aina osoittamaani väliin ja "juoksee" sitten seuraavan välin. Mutta taitokoira se on näinkin aloittelijaksi.

Lopussa kokeilimme sitten vielä koko rataa (aiemmin olimme harjoitelleet esteiden lisäksi pieniä pätkiä radasta. Jussi aika reippaasti tuli kaikki esteet renkaalle asti, johon palkkasin sitten. Renkaalla säädettiin, se kiersi sitä muutaman kerran taas,mutta loppujen lopuksi tuli kuitenkin. Palkkasin. Sitten mentiin A, putki ja puomi. Puomin kontaktilla palkkasin. Tämän jälkeen pidettiin pieni tuokio kun kysyin Sintulta (Armaan omistaja) miten loppurata on fiksuin ohjata. Ensimmäisellä esteellä ohjasin Jussin aika laimeasti esteelle, jota se ei sitten hoksannut hypätä. Korjasin, ja annoin selvemmät ohjeet. Putkelle lähdettäessä, meinasi jatkaa suoraan, mutta tukeutuu vielä niin paljon ohjaukseen, että pysyi mukana. Putken jälkeen ohjasin taas liian vaimeasti esteelle, jota Jussi ei sitten hoksannut hypätä. Loppuhypyt menikin sitten ihan hyvin :) Erittäin hieno rata Jussilta näin aloittelijaksi.
Loppuun kokeilimme vielä pussia, jota oltiin kokeiltu kesällä viimeksi. Aluksi Jussi ei uskaltanut mennä, mutta raotin hiukan pussin toista päätä, jolloin Jussi tuli oikein reippaasti läpi. Sitten koitettiin vielä ilman raottamista ja hienosti tuli. Toistettiin pariin otteeseen :)
Loppuun vielä video meidän radasta

Tämä on tällainen pikablogaus ja nopea katsaus menneisiin! ;P

Läksimme siis Espooseen tervehtimään kaikkia pitkästä aikaa. Menomatkalla junassa Jussi oli kokenut konkari ja veti lahjakkaasti unta palloon lähes koko matkan. Hienosti se jo itse kiipeää junaan, eikä sitä tarvitse sinne nostella. Saimme myös seuraa hetkeksi nuoresta tytöstä ja matkan varrella paljastuikin, että tytön äidillä on melko lähellä Joensuuta porokoiraknneli ;D Ehkä palaamme joskus asiaan ;))
Majoituimme ylläriylläri isäni luokse, ja Jussi oli taas hyvin iloissaan kun pääti tuttujen naamojen rapsuteltavaksi pitkästä aikaa :)

Torstaina 11.2 suuntasimme Jussin kanssa kulkumme Kannelmäkeen kasvattajan tykö. Lähinnä menimme sinne katselemaan pentuja jotka Misty oli saanut n. 8 viikkoa sitten. Mutta tottakai ihan yleisesti moikkaamaan ja näyttäytymään kasvattaja Lauralle :) Pennut olivat ehkä maailman söpöimpiä otuksia, varsinkin pikkuherra Hartsa Harald, joka oli minun suosikkini jo heti ensimmäisestä kuvasta lähtien :P Jussi oli pennuista hiukan mustasukkainen. Se yritti punkea väliin, mikäli lellittelin pentuja liikaa. Lisäksi se oli hyvin hämmentynyt, että mitä tuollaiset pikkuoliot oikein olivat. Se ei oikein osannut leikkiä niiden kanssa, eikä oikein tiennyt että mitä niiden kanssa pitäisi tehdä :P Siispä herra tyytyi seuraamaan sivusta ja silloin tällöin pentua nuuhkaisemaan.

Perjantaina 12.2 olikin sitten harjistreenien aika. Jussi jälleen jo treenipaikan pihassa oli aivan intopiukassa, kun huomasi mihin mennään. Treenailut sujuivat ihan hyvin. Jussi malttoi seistä oikein kivasti ja pöydällä se oli OK:sti. Edelleen se on hyvin varautunut, eikä tykkää hiplattavana olemisesta, mutta mukautuu tilanteeseen. Nykyään minun tosin pitää pitää siitä kiinni, koska muuten se väistää niin paljon, että humpsahtaa pöydältä alas. Muuten ihan kelpo otus. Juostessa se on nyt ottanut elämäntehtäväkseen kiskoa edellä menevän perään, joka tietty pilaa osittainsa liikkeitä, joten tätä olisi treenattava.

Lauantaina 13.2 olikin sitten suuri päivä! Nimittäin virallinen silmä- ja polvirtarkastus! Ensin meinasi käydä matti myöhäisesti, kun unohdin rekkarit kotiin (isälle) ja niitä piti sitten takaisin lähteä hakemaan. Mutta olimme sitten kuitenkin ihan jokusen 5-10 minuuttia myöhässä. Ensin odottelimme aika pitkään aulassa omaa vuoroamme, mutta loppujen lopuksi pääsimme sitten tarkistettavaksi. Jussi oli ihan nätisti paikoillaan tarkastamisen aikana, vaikka varmasti oli epämieluisaa, kun joku vieras ihminen hösii pään luona ja härkkii silmien lähellä kaiken maailman vekottimilla. Jussin "tarkasti" myös opiskelija, joten Jussi sai osakseen tuplakäsittelyn.
Tulokset olivat ihan hyvät, eikä silmissä/polvissa mitään vikaa ollut. Tässä tarkemmat tulokset;

Molemmista silmistä löytyi lasiaisjuosteita ja PPM rihmat, mutta niillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä esim. terveyden tai jalostuksen kannalta.
Kokonaisuudessaa kirjattiin seuraavaa;
"muutama pigmenttipiste takakapselissa, ei merk.
hieman lasiaisjuosteita, ei merk.
iris-iris PPM"
Polvet oli täysin terveet, eli 0/0!

Tarkastajana oli pieneläinlääkäri Sari Jalomäki!

Niin ja automatkan Jussi istui aivan ventovieraan lapsen sylissä, eikä ollut siitä moksiskaan. Ja meni syliin vielä ihan omaehtoisesti. Tänä lapsi oli siis kasvattaja Lauran siskonpoika (muistaakseni? :D).

Tiistaina 16.2 oli jälleen harjistreenit. Nämä treenit menivät paljon huonommin kuin edelliset. Jussi ei jaksanut keskittyä pätkän vertaa ja hösläsi ihan omiaan. Seistä se ei juuri malttanut ja juoksemisetkin olivat vain yhtä kiskomista. Pöydällä se oli "normaaliin tapaan" pidättyväinen, mutta olipahan kuitenkin. En ollut treeneihin juuri ollenkaan tyytyväinen, mutta oli kuitenkin ihan kiva käydä pitkästä aikaa :)

Muina päivinä ei sitten mitään erikoislaatuista tapahtunutkaan. Kuhan öllöteltiin ja möllöteltiin. Paluumatka meni hyvin ja Jussi hyvin otti unta myös tämän matkan aikana, vaikka nyt eläinvaunussa olikin vähän enemmän vipinää. Reipas junailijapoika se siis on! :))