Nyt on viime viikkoina tapahtunut niin monta asiaa, että blogaan niistä nyt vain pähkinän verran. 2 viikkoon on mahtunut eläinlääkäriä, matkusteluja, koirakavereita ja kaikkea muuta jännittävää.

Voitaisiin aloittaa päiväjärjestyksessä. Ensimmäisenä siis Jussin eläinlääkäri.

Maanantai 9.2.

Jussilla oli siis ensimmäisten rokotusten aika. Bussilla lähdettiin suuntaamaan kohti Perkkaata, jossa eläinlääkäri sijaitsee. Matka meni oikein hyvin ja loppumatkan Jussi kävelikin itse eläinlääkäriin. Sisällä eläinlääkärissä Jussista oli todella jännittävää ja joka paikka olisi pitänyt päästä haistelemaan, mutta pelännyt se ei ollenkaan :)

Meidän vuoro olikin hyvin pian ja mentiin vastaanottohuoneeseen. Nostin Jussin pöydälle, missä se oli oikein nätisti ja heilutteli iloisesti häntäänsä eläinlääkäritädille. Eläinlääkäri oli todella mukava ja tuntui tietävän tästä rodusta melko hyvin. Eläinlääkärin tutkiessa Jussia, Jussi oli aivan onnesta soikeana, kun joku hipeltää. Eläinlääkärin nenää olisi ollut todella kiva pureskella ja pusuja olisi halunnut jaella myös. Sydän ja hengitysäänet olivat ipanalla kuulemma normaalit. Sitten eläinlääkäri tutki kivekset, joiden kanssa oli pieniä "ongelmia", kun toinen niistä hävisi johonkin jossain vaiheessa, mutta putkahti sitten taas jostain paikoilleen. Myös Jussin silmät, korvat, häntä ja "rakenne" tutkittiin. Terve poika se oli kaikin puolin. Sitten olikin rokotuksen aika. Eläinlääkäri pyysi avustajaa syöttämään Jussille namua, samalla kun annetaan pistos. Otin Jussin syliini rokotuksen ajaksi. Poika tuskin huomasi rokotusta ollenkaan, kun namut olivat niin maittavia. Hienosti siis selvittiin, ilman sen enempiä huutamisia :P

Kun olimme lähdössä eläinlääkäristä, "yleiseen tilaan" tuli eräs naishenkilö, joka ihastui Jussiin täysin. Rapsutteli, leperteli ja lässytti meidän pojalle minkä kerkesi. Myös bussissa saatiin erikoispaljon huomiota kanssamatkustajilta jotka kaikki olisivat halunneet rapsutella Jussia. Kotona poika oli ihan normaali riehuva itsensä, joten mitään rokotusreaktiotakaan ei tullut. Hyvä reissu kaikin puolin siis!

 

Keskiviikko 11.2

Tänään meillä olikin kauneudenhoitopäivä. Kävimme kylvyssä shampoopesulla, jota Jussi arvosti hyvin vähän. Mutta kyllä minä väitän, että se pitää lämpimästä vedestä, mutta vesi elementtinä on ikävä asia. Sitten pesun jälkeen oli föönikuivaus, jota Jussi arvosti vieläkin vähemmän ja ilmoittikin siitä huutamalla kovaan ääneen. Puhallus ei ollut liian kuuma, sillä käteni oli koko ajan varmistamassa asiaa. Ilmeisesti se puhallus vain tuntui tyhmältä. No kun oltiin föönausepisodi saatu loppuun namujen avulla, niin vuorossa oli loppuharjaus ja kynsien leikkuu. Kynsien leikkausta arvostettiin myöskin hyvin vähän. Rimpuilu ja huutaminen, oli tässäkin toimenpiteessä hyvin suuressa osassa. Leikkuusta ei meinannut tulla rimpuilun takia yhtään mitään, joten päätin käärylöidä koiran pyyhkeeseen, jotta leikkaus sujuisi jouhevammin. Tämä osoittautuikin varsin käyttökelpoiseksi menetelmäksi. Näiden hoitotoimenpiteiden jälkeen olikin vuorossa trimmaus. Moseri päälle ja menoksi. Aloitimme ajelun naamasta, jota piti hieman piippailla, mutta toimenpiteeseen alistuttiin lopulta mukisematta. Ajelu olikin helpompaa, kuin mitä olin ajatellut. Hieman jäi liikaa karvoja toiselle puolelle naamaa, mutta se on sivuseikka. Seuraavaksi vuorossa oli runkokervan ajelu, joka sujui moitteettomasti, lukuunottamatta jalkoja. Jalkojen ajeluun piti ottaa kirja oppaaksi, että tietää, mihin asti ajellaan ja mistä karvat alkaa. Ehkä kuitenkin onnistuin siinäkin suht hyvin. Karvojen poiston jälkeen rasvat vielä nahkaan. Jussin iho ärtyi aika paljon varsinkin taivekohdista, niihin sitten laitettiin erikseen "hoitavaa rasvaa". Jussi oli oikein reipas otus ja saikin palkinnoksi makkaranpalasen, kun oli loppujen lopuksi niin nätisti. Kuvassa trimmin naamaero.

 

Torstai 12.2

Tänään alkoikin Jussin ensimmäinen katsaus suureen maailmaan! Lähdimme n. 14.30 bussilla leppävaaraan, josta jatkoimme junalla kohti Helsinkiä ja rautatieasemaa, jossa odottelikin juna Joensuuhun. Pakkauduimme (Jussi+minä+3laukkua) junaan ja asetuimme paikoillemme. Jussi oli ensin aivan ihmeissään, missä ollaan ja mitä tehdään. Lopulta se kuitenkin rauhoittui syliini jyystämään luuta. Matka pääosin menikin Jussin nukkuessa tai jyystäessä luuta. Saimme olla melko rauhassa, sillä porukkaa ei ollut paljon. Pari koiraa ja kissa. Loppumatkasta Jussi alkoi käyttäytyä sylissä levottomasti, joten asettelin sanomalehden junan lattialle ja siihen Jussi kävikin tarpeensa sitten tekemässä :D

Ulostauduimme junasta ja ulkopuolella odottelikin äitini jo. Äiti morjensti tietysti Jussia ja näin päin pois. Ja kutsui Jussia nimeltä, jota sitten vieressä kuunnelleet junan siivoojat naureskelivat :D Lähdimme äidin kyydillä kohti "kotia", jossa sitten isoveikka Rino odotteli. Perille päästyämme, menin ensin ilman Jussia sisälle moikkaamaan pappaa ja "antamaan hajut Jussista". Sitten hain Jussin myös sisälle ja annoin veikkojen tutustua toisiinsa. Rino oli aivan innoissaan ja heilutteli häntäänsä todella vimmatusti. Jussi taas oli ensin vähän "iiks, ääk. Mikä tuo on?!?!", mutta sitten sekin innostui häntäänsä vatkaamaan. Riisuin Jussilta vaatteet ja päästin sen tutkimaan taloa. Aluksi Jussi ei välittänyt Rinosta lainkaan, vaan viipotti ympäri taloa, tutkien paikkoja. Kun kaikki huoneet oli käyty läpi, niin se malttoi tulla uudelleen Rinoonkin tutustumaan. Eikä aikaakaan, kun meillä olikin rallikisat keskellä olohuonetta. Kummasti se Rinokin nuortui parilla vuodella ;)

 

Lauantai-sunnuntai 14-15.2.

Olimme sopineet kaverini Lauran (ja Emmin) kanssa, jotta menemme heidän mökilleen viikonlopuksi viettämään iltaa. Jussi tietenkin lähti mukaan, sillä eihän sitä äidin huollettavaksi viitsinyt heti jättää :P Laura, joka omistaa Mintun, otti tietenkin Mintun mukaan, Jussille kaveriksi, mikä olikin ihan hyvä veto. Sillä koirat puuhasivat omiaan ja me saimme rauhassa puhua puutaheinää, syödä kakkua, katsoa leffoja yms. Koirat kyllä könysivätkin pitkin lattioita lähes koko viikonlopun, paitsi silloin kun harhautuivat nukkumaan. Jussi oli myös ekaa kertaa ulkona "leikkikaverin" kanssa, mutta Jussi oli visusti sitä mieltä, ettei ulkona kerta kaikkiaan voi leikkiä ja sisälle pitää päästä. Leikkihaluttomuuden se Mintulle ilmaisikin näyttämällä melko täydellisen hammasrivistönsä. Hyvä viikonloppu siis Jussille. Poika olikin melko rätti, kun kotiin päästiin :D

 

Keskiviikko 18.2

Tänään oli vuorossa sitten Rinon eläinlääkäri, sillä pappa oli alkanut taas pahasti ontumaan jalkaansa. Eläinlääkäri tutki Rinon läpikotaisesti, liikeratoja, lihasjännityksiä, aristuksia. Takajaloissa taaksevienti liikerata oli hieman jäykkä, selässä oli lihasjännitystä ja arkuutta. Määräykseksi tuli kipulääkettä, fysioterapiaa ja suosituksena myös b-vitamiinilisää. Kipulääkkeet saatiin matkaan heti ja fysioterapeutti hieromaan seuraavaksi maanantaiksi. Eiköhän se pappa vähän paremmaksi näillä eväillä tule, toivottavasti...

 

Sunnuntaina 22.2 olikin sitten kotiinlähdön paikka.

Kävimme Jussin kanssa myös sitä ennen moikkaamassa vielä hevosia tallilla. Yhdessä Lauran, Iiris-tädin ja Mintun. Jussi jopa innostui leikkimään Mintun kanssa ulkona. Rino pääsi myös pitkälle lenkille, minun, Lauran, Iiriksen ja Mintun kanssa. Papasta näytti olevan mukavaa pomppia umpihangessa ja Minttu tietysti perässä. Minttu tuli myös hetkeksi meille sisälle leikkimään, ja kyllä vilkastui olohuoneen elämä huomattavasti, kun oli kolme koiraa juoksemassa ympäri, ympäri ja ympäri.

Kolmelta minun ja Jussin oli kuitenkin pakkauduttava junaan, määränpäänä, Helsinki, Espoo koti. Junamatka meni varsin hyvin, Jussi nukkui lähes koko matkan, eikä täysinäisen vaunun melukaan juuri haitannut. Junasta hyppäsimme Pasilassa vauhdikkaasti pois, sillä tiesin Jussilla olevan kova hätä, sillä Junassa oli niin täyttä, joten paperille pissiminen oli käytännössä mahdotonta. Siispä junasta päästyämme Jussi pääsi heti maahan tarpeilleen. Pasilasta oli edessä vielä automatka kotiin. Se menikin todella hyvin. Kotona Jussi oli melko iloinen, vaikkakin väsynyt (mistälie johtuu, koska oli kuitenkin nukkunut sikeästi koko junamatkan?). Luulen kuitenkin, että Jussi tykkäisi paljon enemmän asua Joensuussa, sillä siellä oli Rino kaverina. Täällä "oikeassa kodissa" on ihan tylsää, kun ei ole ketään, jota kiusata, repiä turpakarvoista, hännästä, korvista ja purra pyllystä :D

 

Lisäksi itse kävin perjantaina Tuusniemen ryhmänäyttelyssä Lauran ja Mintun kaverina. Minttu osallistui siis shelttien junnukehään. Tuloksena oli EH ja todella hyvä arvostelu. Onnea Mintulle! Vielä siitä valio muovautuu, eihän se ollut enää edes läski ;D

Lisäksi vielä, Jussi on oppinut olemaan ja tekemään tarpeensa melko hyvin ulos, vaikkei sisäsiisti vielä olekaan. Enää se ei pidättele viimeiseen asti ulkona ja tee sitten sisälle. Vaan nyt se on hoksannut, että ulos tullaan tekemään tarpeitaan, eikä sisälle mennä, ellei sieltä jotain tiristä. Hinassa kulkeminen on myös jonkun verran parantunut, eikä koko lenkki ole enään sitä, että koiraa saa kiskoa perässä ja suostutella liikkumaan. Lähinnä se on sitä enää, kotipihasta lähdettäessä. Muuten se kulkee hihna löysällä takana tai vieressä. Myös jalkaa on opeteltu nostamaan paperille tehdessä. Vielä se on hyvin satunnaista ja säälittävän näköistä, mutta eiköhän se siitä vielä :)

Nyt onkin sitten edessä madotus, ensi torstaina pentukurssin ensimmäinen tunti sekä ensi viikolla tehoste rokote (rabies otetaan erikseen :>). Pentukurssista sitten torstaina!

Ja vielä lisäksi voin kertoa mitä tirppa-eliö jo osaa:

Istu (+käsimerkki)

Seiso

Tänne (valikoivasti)

Irti

Sekä maahanmenoa harjoitellaan kovasti!

Istu ja seiso menevät toisinaan sekaisin, sillä en ole kehittänyt käsimerkkiä seisomiseen, niin Jussin on vaikea hahmottaa, kumpaa pyydän.