Tämä olikin sitten ihan ihka ensimmäinen kerta ohjatussa agilityssä.

Olimme paikan päällä hyvissä ajoin. Ilma oli aavistuksen viileä ja hiukan vettäkin tihutti. Loppupeleissä itse treenien aikana ei satanut ja ilmakin lämpeni sen verran, että Jussi tarkeni harjoitusten ajan olla ilman rihmankiertämää. Odotteluajoille laitettiin sitten toppamantteli päälle ja pysyttiin koko ajan liikkeessä.

Ensimmäisenä harjoiteltiin ihan normaaleja esteitä. Kouluttaja huomasi heti ensimmäisen ongelman ohjauksessani. Jussi hyppäsi pääasiassa hyvällä tekniikalla, mutta oli niin kiinni minun ohjauksessa, että "jouduin" ohjaamaan sen liian läheltä estettä, joilloin jouduin menemään aivan esteen viereen, jolloin mahdollisuus kompastua esteeseen on suuri. Otettiin siis avuksi namialusta.
Namialusta toimikin ihan mielettömän hyvin. Jussi jo muutaman kerran jälkeen hoksasi, että esteillä nami ei tulekkaan minun kädestä, jolloin se pystyi keskittymään enemmän omaan suoritukseensa ja pysymään kauempana minusta. Loppujen lopuksi Jussi tuli todella hyvällä vauhdilla esteet, suorassa linjassa ja minua kyttäämättä sekä minä sain ottaa etäisyyttä esteisiin ja Jussiin. Jussi oli myös niin innoissaan esteistä, että kun paikatin sen ensimmäisen esteen eteen, se hiipi koko ajan estettä lähemmäs eikä millään olisi malttanut odottaa käskyä ensimmäiseen hyppyyn.

Seuraavaksi harjoiteltiin putkea. Aluksi oli ongelmana että Jussi vaan juoksi putkesta ohi, vaikka aiemmin se on sujahtanut sinne muitta mutkitta. Lyhennettiin sitten putkea hiukan, minä otin koiran kanssa enemmän etäisyyttä ja vauhtia, ja hups vaan, sinne se sujahti putkeen sellaista kyytiä, etten minä mukana pysynyt. Jussi siis tarvitsee hyvän vauhdin putkeen ja selvän käskyn. Monta putkea menikin ihan mielettömän hyvin ja hirvittävällä vauhdilla. Oli ensin muutama suora putki, ja sitten laitettiin loivan käännöksen tekevä putki. Molemmat menivät todella hyvin ja molemmilta puolin ohjauskin toimi. Sitten kävikin pieni episodi, kun Jussi päätti kusaista putken suulle ja minä sitten toruen sitä kävin tuuppaamassa. Tästäkös koira sitten huusi, kun sikaa teurastaisi ja veti kokonaisen hernepellon nenäänsä. Hetkeen se ei edes suostunut tulemaan minun luokse. Sitten kun kokeilimme putkea, niin se ei olisi halunnut mennä sinne millään. Lyhennettiin putki sitten niin lyhyeksi kun sen vain saa, ja sitten minä ihan lähetin koiran sinne, jotta saatiin hyvä suoritus ja lopetettiin sitten siihen.

Seuraavaksi harjoiteltiin keppejä. Keppejä ollaan harjoiteltu nyt kesän mittaan äidin pihalla paljon, joten ne Jussi on oppinut jo todella hyvin. Nytkään ei ollut kepeissä mitään ongelmaa ja koira meni ne moitteettomasti. Kouluttaja antoikin meille sitten seuraavan haasteen, kun käski minun ohjata Jussia myös keppien toiselta puolelta. Tämä olikin sitten vähän haastavampaa sekä ohjaajalle, että koiralle, mutta varsinkin Jussi oli ihan häpsingillään, että mitäs hittoa tämä nyt on. Ohjaus toiselta puolelta alkoi kuitenkin myös sujua jotenkuten. Pieniä kangerteluja silloin tällöin, mutta pääasiassa Jussi hoksasi jutun, vaikkei nopeus ollut mitään verrattuna "normaaliin puoleen".

Pääasiassa ihan hyvät treenit, lukuunottamatta tuota putkiepisodia.
Meidän ryhmässä onkin sitten jo aikaisempia koiratuttuja. mm. Essi cavalier, Cara sheltti, Bogi cockeri ja Tiamo käppänä.

Loppuun muutama kuva, oman pihan keppiharjoitteluista :)